HI2: Ranskan Suuri Vallankumous

LYHYESTI:

Yhteiskunnallinen vallankumous, joka käynnistyi vuonna 1798 Ranskassa vuoteen 1799 asti.
Vallankumouksessa kumottiin säätyerioikeudet, feodaaliyhteiskunta ja absoluuttinen monarkia.
Oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja kansanvalta, demokratian keskeiset arvot, johtuvat tapahtumasta
Valistusaatteen vaikutus ja itsevaltainen Ludvig XVI:n hallinto olivat taustalla
Tuhansia ihmisiä teloitettiin giljotiinilla ja vallankumouksen vastustajia vainottiin ankarasti diktatuurin tai terrorin aikana 1793-1794, joka johtui jakobiinien, radikaalien vallankumouksellisten vallannoususta

SYYT:

1. Kuninkaan vieraantuminen kansasta
2. Kolmannen säädyn tyytymättömyys
3. Edeltävien vuosien ruokapula
4. Epäoikeudenmukaista verotusjärjestelmää seurannut käsistä riistäytynyt valtionvelka
5. Esimerkki Amerikassa
6. Valistusajan ihanteiden nousu
7. Ranskan säätyjärjestelmän vastustus porvariston, palkkatyöläisten ja maaorjien toimesta
8. Absolutismin vastustaminen

-Valtiontalous ajautui kriisiin Ludvig XVI:n ollesssa kuninkaana 1774-1792
-Hajoamisen merkkejä osoittivat verojärjestelmän uudistuksen yrittäminen ja taistelu parlamentissa
-Valtion raha-asioista alkoi huolehtia Necker 1788
-Halu näyttää briteille ja liberaalien ihannointi, sekä etenkin Amerikan vallankumous 1775-1783 innoitti muutokseen

KULKU

-Jokainen sääty valitsi omat edustajansa säätyvaltiopäiville, jotka käytiin vanhan käytännön mukaan 1789
-Muiden säätyjen ja kolmannen säädyn välille syntyi ristiriitoja alusta lähtien
-Hovi halusi valtiopäivien keskittyvän verotuskysymyksiin
-Tuleva vallankumousjohtaja, liberaali kreivi Mirabeau valittiin kolmannen säädyn edustajaksi

-Koko kansaa edustava kansalliskokous julistautui Mirabeaun johdolla 17.6.
-Kansalliskokouksen kokoontumispaikka suljettiin Ludvig XVI:n toimesta

Bastilijn valtaus
-Ministeriö uusittiin ja uudistusmielinen ministeri Necker erotettiin Ludvigin toimesta 11.7.
-Kuvernööri markiisi Bernard-Rene Jordan de Launay joukkoineen surmattiin Bastiljin vankilan valtauksessa neljän tunnin taistelun seurauksena 14.7.
-Pormestari Jacques de Flessellesia syytettiin petoksesta väkijoukon paluumatkalla
-Kuninkaan sotajoukot pysyivät taustalla
-Aateli pakeni maasta, koska he epäilivät kuninkaan kansansuosiota
-Ministeri Necker palasi valtaan
-Ranskassa levisi kansanvaltaisuuden idea
-Papiston kymmenykset ja säätyerioikeudet lakkautettiin kansalliskokouksessa 4.8.1789

Jakautuminen
-Aristokraatit johtivat oikeistoa, joka vastusti vallankumousta. Rojalistidemokraatit pyrkivät uudistuksiin
-Kansallispuolue esitti radikaalimpia ideoita, ja he edustivat keskiluokan etua
-Erilaiset piirit julistautuivat vallanhaltijoiksi toisistaan huolimatta
-Henkilökohtainen vapaus ja tasa-arvo taattiin ihmisoikeuksien julistuksissa 26.8.1789, jonka kansalliskokous julkaisi USA:n itsenäisyysjulistuksen hengessä
-Perustuslakia säätävä tehtävä ja lakisääteinen elin oli kansalliskokouksen tehtävä
-Kuningas perheineen kaapattiin 5.11.1789
-Valtio otti kirkon omaisuuden 2.11.1789
-Piispa ja arkkipiispa jättivät kansalliskokouksen tämän jälkeen

-Muut Euroopan monarkit tarjosivat apua, muta Ludvid XVI hylkäsi tarjoukset
-Kuningas pakeni Tuileries'hin 20.6.1791

Perustuslakia säätävän kokouksen loppu
-Ludvig XVI:n piti vannoa uskollisuutta perustuslaille ja hän jäi maahan keulakuvaksi.
-Ludvig XVI:n paon seurauksena Jacques Pierre Brissot laati vetoomuksen kuninkaan syrjäyttämiseksi
-Jean-Paul Maratin ja muiden radikaalien lehtiä suljettiin
-Kansalliskokouksen purkamista vaativat Preussin ja Saksan hallitsijat
-Uhkaus raivostutti ranskalaiset

Kokous, joka sääti lakia
-Perustuslaillinen monarkia syntyi 1791
-Kaaokseen ajauduttiin alle vuodessa 1.10.1791 lähtien
-250 edustajaa eivät kuuluneet mihinkään ryhmään, vasemmalta istuivat jakobiinit ja girondistit (liberaalidemokraatit) ja oikealla istuivat feuillantistit (tasavaltaa kannattavat monarkistit)
-Itävaltaa ja sen liittolaisia vastaan alettiin sotimaan politiikan seurauksena
-Preussi liittyi Itävaallan puolelle, kun 20.4. Itävallalle oli julistettu sota

Kriisi perustuslaissa
-Kommuuni, Pariisin kunnallishallitus nousi kokouksen rinnalle
-Kumouksellisesta kommuunista riippui valta
-Kansalliskonventti, joka oli valittu ensimmäistä kertaa yleisellä äänioikeudella, kokoontui 20.10.
-Mellakoinnit alkoivat jakobiinien, työläisten ja köyhien toimesta, koska hinnat nousivat sotaonnen kääntyessä huonompaan

Terrori 1793-1794
-Terrori ja mestaukset muuttuivat jokapäiväisiksi
-Girondistijohtajat teloitettiin syksyllä 1793
-Ideologista vallankäyttöä ja ihmisoikeuksia vähättelevällä Jean-Jacques Rousseaun totalitarismi oikeutti Saint-Justin ja Robespierren muodostavan triumviraatin terrorin
-Joseph de Maistre muodostu vastavallankumouksellisen liikkeen, joka syntyi hirmuvallan seurauksena

Direktion aika
-Uusi perustuslaki loi ensimmäisen kaksikamarisen parlamentin ja nosti valtaan direktorion
-Rojalistit ja jakobiinit vastustivat uutta hallitusta
-Napoleon asetti valtaan konsulaatin järjestämässään kaappauksessa 9.11.1799

SYNTYNEET PUOLUEET

-Vasemmiston ja oikeiston käsitteet syntyivät vallankumouksessa
-Tasavaltaista, perustuslaillista monarkiaa ja vähiten muutoksia kannattivat feuillantit eli oikeisto
-Markiisi de Condorcet, joka kamppanjoi orjuuden lakkauttamista, naisten äärioikeutta ja liberaalit ja girondistit istuivat "maltillisessa vasemmistossa"
-1791-1793 valtaan noussut Robespierre, Danton ja Marat, Vuori-puolueen johtajat halusivat suurimpia muutoksia, joten he muodostivat äärivasemmiston
-Jakobiinit koostuivat jyrkästä ja maltillisesta vasemmistosta, ja he halusivat uudistuksia

VALLANKUMOUKSEN JÄLKEEN

-Napoleon palautti Ranskan menetetyn itsetunnon valloittamalla puoli Eurooppaa. ("Napoleonin sodat")
-Helmikuun vallankumouksessa syrjäytettiin Ludvig Filip 1848 "Euroopan hulluna vuotena"
-1830 Heinäkuun vallankumous, joka kohtui Bourbonien taantumuksellisesta politiikasta
-Napoleon III syrjäytettiin vallasta, kun Preussia vastaan sotinut Ranska hävisi 1870