HI3-Itsenäisen Suomen historia tiivistettynä: Kuningaskuntahanke

LÄHTÖKOHDAT

-Itsenäisyysjulistuksessa (4.12.1917) Suomen valtiomuoto määritettiin tasavallaksi
-Valkoisten apuna oli toiminut Saksan Itänmeren divisioona
-Uuden kapinan tukahduttamisen ja yhteiskuntajärjestyksen luomisen takia monarkia olisi välttämätön, jotta hallitusvalta olisi vahva, näki oikeisto
-Suomalainen puolue ja RKP olivat ehdottaneet eduskuntaa ylempää kamaria, jonka jäseniä ei valittaisi vaaleilla vaan korporatistisesti
-Esiin kaivettiin Suomen kuningaskunnan ajatus, jota pyörittelivät erityisesti jääkäriaktivistit
-Kansanedustajista 50 oli vangittu, Venäjälle paenneita oli 40, joten vain 92 kansanedustajaa oli SDP:ssä->"Tynkäeduskunta"
-Kiistanalaisia päätöksiä, koska kansanedusajia ei paikalla

ALKU

-Porvaripuolueet jakautuivat kahtia valtiomuotokysymyksen takia keväällä 1918
-Vaasan senaatti ei halunnt käsitellä asiaa vielä sodan aikana, mutta oikeisto haaveili monarkiasta
-Nuorsuomalaisetkin omaksuivat ajaktuksen vähitellen
-Berliinin lähettiläs Edvard Hjelt, ja taiteilijat Eero Järnfelt ja Akseli Gallen-Kallela olivat tunnettuja kuningasvallan kannattajia

PERUSTELUT

Suomen itsenäisyyttä uhattiin ulkoa, ja sisäisiä uhkia oli yhteiskunnassa, joka piti turvata. Järjestely turvaisi rauhan, sanoivat monarkistit
-Maalaisliittoa ja sosialisteja pidettiin sivistymättöminä ja luokkaetuja ajavina puolueina, joten maan johtoon haluttiin "pätevä" ja johtaja, ajattelivat konservatiiviset vanhasuomalaiset ja ruotsinkielinen eliitti
-Sopivaa henkilöä ei presidentiksi löytynyt, mikä olisi tarkoittanut valtion sekasortoa t. monarkistit
-Ruotsinkielisiä suosittaisiin ja ulkomaalainen kuningas oli epäkansallinen ja demokratia ei toteutuisi, ajattelivat tasavaltalaiset

Ulkopoliittiset perustelut
-Koska Venäjän hyökkäystä pelättiin, tarvittiin Saksaan jokin side, mieluiten monarkkinen, ja kuninkaan haluttiin olevan juuri saksalainen
-Vielä ennen vuotta 1918 uskottiin Saksan kohoavan hallitsijaksi ja voittavan maailmansodan
-Tasavaltalaisetkin diggasivat Saksasta, mutta halusivat pitää valtiomuodon ja ulkopolitiikan erillään
-Kaiken lisäksi periaatteessa vuoden 1772 hallitusmuotoa ei oltu kumottu, joten lainopillisesti Suomi oli vielä monarkia

-Tiedemiehet, ylimmät virkamiehet, pääomaomistajat, upseerit ja kirkko kannattivat vahvasti monarkiaa

ÄÄNESTYS

-Svinhufvud eli senaatin puheenjohtaja haluttiin väliaikaisesti vallan käyttäjäksi t monarkistit (enemmistö senaatissa)
-J. K. Paasikiven johtaman monarkistisen senaatin nimitti Svinhufvud 30.5.1918
-Luonnos hallitusmuodosta esitettiin 11.6.1918 eduskunnalle
-Maiden välillä olisi luottamus, jos kuningas olisi saksalainen t kenraalimajuri von der Goltz
-Parlamentarismi, veto-oikeus ja oikeus sodan aloittamiseen poistettiin kuninkaalta eduskunnan käsittelyssä

SAKSA
-Suomi haluttiin kytkeä puskurivaltioiden ketjuun Neuvosto-Venäjää vastaan ja laajentaa maan sotilaallista valtapiiriä itään, halusi Saksan sotilasjohto
-ruhtinashuoneet jakaisivat vallatut alueet
-Saksalaiset hallitsijat oli asetettu myös Kuurinmaahan ja Liettuaan
-Saksa halusi, ettei Suomi kääntyisi ympärysvaltojen puolelle. Saksa ei varsinaisesti painostanut hanketta
-Kuningasehdokkaaksi valittiin Saksan keisarin lanko Frierrich Karl
-Fredrik Kaarle olisi kuninkaas suomalainen nimi
-Vastaanotto oli valmis
-Kruununperimysjärjestys oli kesken senaatissa
-Jopa aateluushankkeita oli suunnitteilla

KAATUMINEN

-Tulosta lähti viemään Friedrich Karlille 12.11. puhemies Ingman
-Keisarikunta muuttui tasavallaksi Saksan vallankumouksessa, ja 9.11. monarkistit menettivät uskon monarkiaan
-Maalaisliitto jäi yhteishallituksen ulkopuolelle, joka koostui tasavaltalaisista ja monarkisteista, ja sen kokosi Ingman ja 27.11. Paasikiven senaatti erosi
-Suomen itsenäisyys tunnustettaisiin ympärysvalloissa, jos Friedrich Karl luopuisi kruunusta
-Suomi säilyi tasavaltana

SEURAUKSET
-Porvaripuolueiden kenttä hajosi (joka oli vielä sisällissodassa yhdistynyt)
-Vuosia myöhemmin hanketta käytettiin poliittisena aseena oikeisto vastaan, etenkin vasemmiston ja keskustan toimesta, jotka olivat kannattaneet tasavaltaa