KAKSI SAKSAA
1949-1990 Saksan liittotasavaltaa kutsuttiin Länsi-Saksaksi (BRD). Samaan aikaan Saksan itäosa oli erillinen valtio, joka tunnusti virallisena ideologianaan marxismi-leninismiä. Valtion niminä käytettiin Itä-Saksaa, DDR:rrää tai Saksan demokraattista tasavaltaa.
BRD
-NL, Ranska, I-B ja USA jakoivat natsi-Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen II MS:n jälkeen
-Puolan rajoja siirrettiin länteen
-Saksan alue jakautui kahtia rautaesiripun myötä, koska liittoutuneiden välit kiristyivät kylmään sotaan
-Länsi-Saksa 5/1949 muodostui läntisten valtojen miehitettyjen alueiden yhdistettyä
-Bonn sai kunnian toimia 23.5.1949 perustetun Saksan liittotasavallan (BRD) pääkaupunkina
-Länsi-Saksan talous kasvoi Korean sodan myötä
DDR
-Ideologia DDR:ssä oli marxilais-leniniläinen
-Vapaita vaaleja vaadittiin 17.7.1953 Itä-Berliinissä, koska työläisten työmäärä oli lisääntynyt hallituksen määräyksestä
-Vaikka NL:n miehitysvyöhykkeellä sijaitsi pääkaupunki Berliini, kaupunki oli jaettu liittoutuneiden kesken
-Länteen paettiin, koska idässä poliittinen sorto oli lisääntynyt ja hyvinvointi kasvanut BRD:ssä
-Saksan yhdistymisen symbolina pidetään Berliinin muurin murtumista
-Urheilun tasolla käytiin kovaa kamppailua Saksojen kesken
-Heikko taloudellisesti liittotasavaltaan nähden
-1971 vallankaappausoperaatio, jossa Walter Ulbrichtiltä otettiin valta Erich Honeckerin toimesta
-DDR:ää tunnustaneinisiin maihin ei BRD solminut diplomaattisuhteita (poislukien NL)
-1982 liittotasavallaltaan vierailulle pyydettiin Erich Honeckeria, DDR:n johtajaa. Kutsun lähetti Helmut Kohl, Saksan liittokansleri
BERLIININ SAARTO
=Ranskan, I-B:n ja USA:n pakottaminen pois Länsi-Berliinistä saarron avulla 1948-1949. Länsi-Berliinin maaliikenneyhteydet katkaistiin NL:n toimesta. Ensimmäinen kylmän sodan suurvaltapoliittinen kriisi
Syyt
-12/1947 epäonnistuminen Lontoon huippukokouksessa
-Sisääntuloteitä Berliinin länsiosissa alettiin sulkea, koska 30.3.1948 NL asetti uudet liikennemääräykset
-1948 14 ihmistä kuoli brittiläisen lentokoneen syöksyttyä maahan
Operaatio Vittles
-Länsi-Berliinin kanava- ja rautatie- ja tieliikenne katkaistiin täysin 24.6.1948 NL:n toimesta
-Saarto lopetettiin 1949, koska USA ei suostunut poistumaan Länsi-Berliinistä
KOREAN SOTA
=Sota YK:n, USA:n ja Korean tasavallan (etelä-Korea) ja Kansanarmeijan (Kiinan kansantasavallan) ja Pohjois-Korean (Korean demokraattisen tasavallan) välillä käyty sota 1950-1953
-NL ei osallistunut sotatoimiin, mutta se tuki P-koreaa toimittamalla aseita ja tarvikkeita ja tukemalla johtoa strategian suunnittelussa
-Korean sota loi laajemman sodan uhan
Syyt
-Etelä-Koreassa USA ja pohjoisessa NL ottaisi vastaan Japanin antautumisen, samoin kuin Saksassakin
-Koreassa järjestettäisiin vaalit, esitti 1947 YK. Pohjois-Korea ei suostunut
Sodan kulku
-Leveyspiirin ylitti Kim Il Sungin, P-Korean johtajan joukot 25.6.1950
-Koska Kiinaa edusti YK:ssa sisällissodan hävinnyt Kiinan tasavalta, NL halusi kostaa YK:lle ja liittoutui Kiinan kansantasavallan johtajan, Mao Zedongin kanssa
-Korean tasavaltaa tuki YK ja 16 maata (mm. I-B ja USA)
-Douglas MacArthur, USA:n kenraali halusi hyökätä myös Kiinaan
-USA:n joukkoja vastaan alkoivat taistella siis myös Kiinan kansallisen vapaaehtoisarmeijan sotilaat
-USA teki tappiollisen perääntymisen, ja kiinalaiset olivat puutteellisesti aseistetut
-Taistelun päätti aseleposopimuksen, jonka allekirjoittivat USA sekä Kiina ja P-Korea 27.7.1953
-E-Korea ja USA uhkasi P-Korean itsenäisyyttä, joten P-korea löi valloittajat (P-Korean propagandatulkinta sodasta)
KUUBAN OHJUSKRIISI
=16.-28.10.1962 tapahtunut tulenarka vaihe, suurvaltapoliittinen kriisti NL:n ja USA:n välillä
Syyt
-1960 NL solmi kaupalliset ja diplomaattiset suhteet Kuubaan, jossa vallankumouksen myötä 1959 valtaan oli noussut Fidel Castro
-1961 CIA:n kouluttamat kuubalaispakolaiset olivat yrittäneet syöstä Fidel Castron hallituksen USA:n toimesta, mutta operaatio epäonnistui ja vahvisti vallankumouksen asemaa Kuubassa
-1962 Kuuban hallituksen yhteisymmärryksessä aloitettiin siirtämään maahan NL:n joukkoja
Kriisi kärjistyy
-14.11.1962: Kuubassa nähdään neuvostoliittolaisia ohjuksia, jotka yhdysvaltalainen Lockheed U-2 -vakoilukone kuvasi
-Neljä valmista tuliasema-aluetta havaittiin tiedustelulennoilla 19.11.
-U-2-kone ammuttiin alas Kuuban yllä, ja koko maailma oli valmistautunut kolmanteen maailmansotaan 27.11.
-Nikita Hrustsov tarjoutui poistamaan ohjukset Kuubasta, jos USA ei yrittäisi enää maihinnousua ja vetäisi omat ohjuksensa pois Turkista
-Jotta ydinsodan syttyminen vastaisuudessa estettäisiin, kuuma linja, suora yhteys perustettiin suurvaltajohtajien välille
VIETNAMIN SOTA
=Etelä-Vietnamin (tukijoina USA, E-Korea) ja Pohjois-Vietnamin (tukijoina Punakhmerit, Kiina ja NL) välillä käyty sota, joka käytiin 1955-1957 Vietnamissa
-1970-luvulla USA:ssa lakkautettiin asevelvollisuus sodan vaikutuksesta
Pääpiirteet
-Seurausta Indokiinan sodasta, jossa Ranska yritti pitää Vietnamia siirtomaanaan
-Pohjoiseen ja etelään jako oli alun perin väliaikainen
-1956 vaaleista päätettiin Geneven konferenssissa
-Koska USA pelkäsi kommunistien voittavan vaalit, niitä ei uskallettu järjestää
-Etelä-Vietnamin hallitusta vastaan hyökkäsi Vietkong-liike, koska sen mielestä hallitus oli korruptoitunut
-Amerikkalaiset menivät Vietnamiin puolustamaan hallitusta. Amerikkalaisten joukkojen piti lähteä, lupasi Lyndon B. Johnson, USA:n uusi presidentti
-USA oli tullut sotaan pikkuhiljaa, aluksi tukien Ranskaa
-Sissiliike Vietkong oli laajentunut 1959 mennessä
-Kumouksellisia kenraaleja nousi valtaan Diemin hallituksen kaatuessa syyskuussa 1963
-USA:n oli pakko lisätä koko ajan sotilaidensa määrää
-Jo 1966 CIA:n analyytikot uskoivat, että USA ei voita sotaa
-Suurin osa kansalaisista vastusti sotaa 1967 USA:ssa
-Sissisota oli vaikea voittaa, koska vietnamilaiset sissit käyttivät hyväkseen tuntemaansa maastoa, kun taas amerikkalaiset taistelivat heille tuntemattomilla alueilla
-Ho Chi Minhin huoltotietä pommitettiin keskittyneesti 1968 eteenpäin, kun USA oli pommittanut Pohjois-Vietnamia ankarasti
-Pohjoisen ja etelän väliset taistelut lakkasivat USA:n vetäytyessä Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti 1973
-Saihoniin, Etelä-Vietnamin pääkaupunkiin saapuivat pohjoisen joukot 30.4.1975 ja julistivat maan vasemmistolaiseksi
-USA hävisi, koska se ei lähettänyt alussa tarpeeksi sotilaista, eivät murtaneet asehuoltoa tai vihollisen kovaa taistelutahtoa, ei hyökännyt maitse pohjoiseen, josta virtasi etelään aseita ja taisteilijoita, eikä vietnamilaiset tukeneet USA:ta ja Etelä-Vietnamin korruptoitunutta hallitusta
-Sota vaikutti voimakkaasti USA:n, koska monet vammautuivat tai sairastuivat mielisairauksiin, harva sai psyykkisistä sairauksista korvauksia ja USA:n oli pakko käyttää pakkovärväystä, mikä synnytti rauhanliikkeitä. Veteraaneilla oli vaikeuksia sopeutua takaisin yhteiskuntaan, koska heitä syrjittiin ja monet olivat käyttäneet heroiinia sodassa
1968: TSEKKOSLOVAKIAN MIEHITYS
=Kylmän sodan aikana NL:n kommunistisessa blokissa Tsekkoslovakia halusi itsenäisemmän roolin ja stalinismista vapautumisen
Syyt
-Kansallismielisyyttä oli herännyt Stalinin terrorin aikana
-Puolueeseen, journalisti- ja kirjailijapiireihin levisi ajatus uudistuksista
-presidentti Novotney menetti asemansa nopeasti 1967
Kriis syntyy Prahan keväässä
-Kommunistien johtava asema haluttiin säilyttää, vaikka myös uudistuksia haluttiin
-Tsekkoslovakian kehityksestä oltiin huolissaan itäblokissa ja NL:ssä
-Tsekkoslovakian johtajat saivat varoituksen, "Varsovan kirjeen" Unkarilta, Puolalta, DDR:ltä, Bulgarialta ja NL:ltä heinäkuussa
Syksy
-Myöhään illalla 20.8. Tsekkoslovakian rajan ylitti Varsovan liiton sotavoima
-Hallitus: Kansaa kehotettin rauhallisuuteen ja vastarinnan tekeminen kiellettiin miehityksen aikana
-Moskovan neuvotteluihin kuljetettiin presidentti Svoboda, muu johto ja eristetty Dubcek
-Prahaan johto palasi ja toistaiseksi maahan jäivät Varsovan liiton joukot, sovittiin Moskovan sopimuksessa
Reaktiot
-NL:n toiminta tuomittiin myös eurokommunistien, Länsi-Euroopan kommunistipuolueiden toimesta
-Tukensa miehitykselle antoivat vain Kreikan, BRD:n ja Luxemburgin kommunistipuolueet Länsi-Euroopasta
-Kylmä sota heikkeni ja yleinen jännite USA:n ja NL:n välillä hävisi 1970-luvulla
-1979 alkanut Afganistanin miehitys NL:n toimesta ja 1981 Ronald Reaganin, oikeistolaisen antikommunistin valinta USA:n presidentiksi päätti liennytyksen
-Välit kiristyivät uudelleen ja ohjuskilpailu jatkui
1989-VUODEN VALLANKUMOUKSET ITÄ-EUROOPASSA
=demokratiaan siirtyminen ja sosialismista luopuminen itäblokissa
Luopuminen eri maissa
-Vapaat parlamenttivaalit 4.-18.6. järjestettiin Puolassa jatkuvien levottomuuksien hillitsemiseksi
-1988 yksityisyrittäjyys ja monipuoluejärjestelmä sallittiin Unkarissa kommunistisen puolueen aloitteesta
-DDR:n lehdistössä sensuroitiin NL:ää kritisoivat kirjoitukset, eikä Gorbatsovin rohkaisemiin uudisutksiin nähty tarvetta
-Länteen Unkarin kautta siirtyneet itäsaksalaiset pakenivat, ja muuri kaadettiin
-Kristillinen puolue voitti DDR:n ensimmäiset vapaat vaalit ja kommunistinen puolue luhistui
-Uudistukset levisivät, kun jopa DDR uskalti luopua kommunistista
-Slovakia ja Tsekki jakautuivat rauhanomaisesti 1992 kansallistunteen noustessa Tsekkoslovakiassa vapaiden vaalien jälkeen
-Vallasta luopumista vastusti ainoastaan Nicolae Ceasescu, Romanian diktaattori, joka oli hallinnut 1960-luvulta asti. Mielenosoitukset sosialismia vastaan äityivät liian voimakkaiksi ja diktaattori teloitettiin livenä televisiossa
-Kansallisuuskiistan piti peittää yhteiskunnalliset ongelmat kommunistisessa Bulgariassa
-Kommunistisen puolueen yksinvalta lopetettiin, ja Todor Zivkov, presidentti painostettiin eroamaan
SAKSOJEN JÄLLEENYHDISTYMINEN
-Miehitysvyöhykkeet jakoivat Saksan
-Saksan valtakunnan jatkajina halusivat molemmat Saksat olla
-Valtion suunnitelmatalous ja kommunisstinen yksipuoluejärjestelmä vallitsi DDR:ssä, kun taas avoin markkinatalous ja länsimainen monipuoluedemokratia kehittyi BRD:ssä
DDR:n loppu
-Niin kauan kuin Itä-Euroopan hallitsijana olisi NL, Saksojen yhditymistä pidettiin 1985 saakka kaukaisena haaveena
-Unkarin kautta länteen siirtyi 13 000 itäsaksalaista, kun Itävallan-rajalla Unkari luopui rajavalvonnasta 8/1989
-DDR:n edustaja sekosi sanoissaan suorassa tv-lähetyksessä ja sanoi vahingossa rajavalvonnan poistuvan kokonaan
-DDR:n viimeiset vaalit pidettiin 3/1990
-Voittajavaltioiden ja länsi-Saksan ehdoista neuvoteli DDR johdossaan pääministeri Lothar de Maizier
-1.7.1990 astui voimaan Saksojen välinen rahaunioni
-3.11.1990 valtiot yhdistyivät virallisesti
-Talouskasvu hidastui, koska DDR:n teollisuus oli huono
No comments:
Post a Comment