HI3-Suomen historia: Sisällissota

27.1.-15.5.1918 käyty sisällissota kansanvaltuuskunnan ja Suomen senaatin välillä
Osapuolet

Valkoiset eli oikeisto:                               Punaiset eli vasemmisto

Suomen senaatti (Svinhufvudin hallitus) Suomen kansanvaltuuskunta
Suomen tasavallan joukot                        Suomen punainen kaarti
Jääkärit                                                     Työväenjärjestöt
Suojeluskunnat
Värvätyt sotilaat
Saksan armeijan joukot                            Neuvosto-Venäjän armeijan joukot ja kommunistit   
ruotsalaiset vapaaehtoiset

SYYT

-Väestö kasvoi, poliittinen ja taloudellinen toiminta vapautui ja teollistuminen 1800-luvulla suuriruhtinaskunnassa
-I MS loi Venäjän keisarikuntaan epävakauden
-Suomessa pirstoutui valtiovalta, kun 1917 vallankumouksissa hajosi Venäjä
-Venäjän vaikutuspiiri ulottui Suomeen, eikä vallankumouksia erityisesti levitetty
-1917-1918 Suomen tapahtumiin vaikuttivat myös Saksan keisarikunnan talouspoliittiset intressit ja Itä-Eurooppaan kohdistuneet valtaussuunnitelmat
-Poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti jakautunut kansa sääty-yhteiskuntajärjestelmän seurauksena

TAPAHTUNEET ENNEN SOTAA

Maaliskuun vallankumous
-15.3.1917 vallasta syöstiin keisari Nikolai II
-Lyhytaikaiset myönteiset näkymät
-1917 työnantajien sekä työväestön taloudellinen tilanne huononi

Tokoin senaatti
-Muodosti heikon hallituksen
-1917-1918 valtiovallan hajoamisen aikana oli luonteenomaista, että Tokoin ja Svinhufvudin senaattien poliittinen asema oli heikko
-1. Kysymys järjestysvallasta 2. Suomen asema suhteessa Venäjään 3. Elintarvikepula 4. Lakkoliikkeet 1917 olivat vakavia ongelmia, joita Tokoin senaatti yritti selvittää
-Koska leipäviljantuonti Venäjältä romahti, jo 1914 alkanut elintarvikepula paheni edelleen
-Köyhää kansanosaa koeteltiin työttömyydellä, hintakriisillä ja viljapulalla

Valtalaki
-Venäjän väliaikainen hallitus otti 1917 maaliskuussa hallitsijan vallan, joka kuului ennen Suomen suuriruhtinas Nikolai II:lle
-1917 kaikki puolueet tavoittelivat itsenäisyyttä, itsehallinon laajentumista ja autonomian palautusta ja vastustivat venäläistämistä
-SDP suunnitteli eduskuntaa vallan käyttäjäksi ja Lex Tulenheimo, Antti Tulenheimo -senaattorin mukaan nimetty korkeimman vallan kysymyksen laki
-Valtalaki ei miellyttänyt Aleksandr Kerenskiä, Venäjän väliaikaisen hallituksen johtajaa
-SDP jäi oppositioon kärsittyään vaalitappion ennenaikaisissa eduskuntavaaleissa.
-Yhteistyötä venäläisten kanssa sisäpolitiikassa väliaikaisen hallituksen kanssa tekivät suomalaiset konservatiivit, jotka vastustivat valtalakia
-Elokuu-Marraskuu 1918 vallitsi valtatyhjiö. "Valtalakiselkkauksessa" hävisivät sekä sosialistit että konservatiivit

Lokakuun vallankumous ja suurlakko
-7.11.1917 lokakuun vallankumouksessa väliaikainen hallitus Leninin johdolla kaadettiin
-Työväen ärjestyskaarteissa Jukka Rahjan, Adolf Taimen ja Eino rahjan merkitys kasvoi. He olivat suomalaisbolsevikkeja, jotka olivat toimineet Pietarissa 1917
-Vallankumouksen tekemistä kannusti erityisesti Lenin, joka kehotti SDP:tä siihen
-7 demaria ja Jukka Rahja, Ivar Smigla, A. L. Seinman ja Pavlo Dybenko (bolsevikkeja eli kommunisteja) olivat vallankumousta valmistelevassa kokouksessa 8.11.1917, joka pidettiin presidentinlinnassa, Helsingin bolsevikkien neuvoston päämajassa
-Neuvostohallitukselle vietiin tervehdys Pietariin työväen keskusneuvostosta
-Vallankumous sai innostusta yleislakosta
-Bolsevikit ja Lenin pettyivät vallankumouksen peruuntumisesta
-Porvarien ja sosialistien yhtenäisyys rikkoutui lopullisesti yleislakossa

Kuka pitää järjestystä?
-Aseettomia turvajoukkoja perustettiin, koska maaliskuun vallankumouksen takia hajosivat poliisi- ja santarmiorganisaatiot
-Eri puolila maata syntyi runsaasti suojeluskuntia, joita perustivat aktiiviset porvarit ja konservatiivit
-Koska punakaartit olivat irtautuneet SDP:n hallinnasta, puolue suhtautui työväen järjestyskaartien perustamiseen kielteisesti
-Osa työväenkaarteista radikalisoitui, mitä 1917 SDP pelkäsi
-Puolue kuitenkin valvoi työväenkaarteja
-Ongelmat kasaantuivat ja yhteiskunta hajosi huolimatta valtaryhmistä
-Maan järjestysvaltaa alkoi koota Carl Gustaf Emil Mannerheim, kenraaliluutnantti, joka oli palvellut 30 vuotta Venäjän armeijassa ja tuli nyt suojeluskuntien johtajaksi

TAVOITTEET
-Etujen takaaminen, oman valtaryhmän voitto ja vastustajan murskaaminen olivat molempien tavoitteita
-Kullervo Manner puheenjohtajana, kasanvaltuuskunta halusi Suomesta vasemmistolaisen
-Vaikutusvaltaisten punakaartien jyrkimmässä siivessä haluttiin liittyä neuvosto-Venäjään
-Vaasaan siirtyneen oikeistolaisen senaatin tavoitteena oli vallan palauttaminen Etelä-Suomen hallitukselle, jossa olisi porvarienemmistä
-Suomen punaisia tuki Neuvosto-Venäjä asetoimituksilla
-Sotilas-, talous ja suurvaltapoliittisia tavoitteita oli 1918 myös Saksan keisarikunnalla


KULKU

-Kahakointia Karjalassa
-Suojeluskuntien aktivoituminen uhkasi punaisia
-26.1.1918 alkoi vallankumous
-Suomen kansanvaltuuskunta 28.1. Helsingissä, punainen hallitus
-Lounais- ja Etelä-Suomi oli punaisten, loppuosa valkoisten
-Sota oli "rautatiesotaa", koska ne olivat tärkein joukkojen siirtoreitti

Punaiset
-Alussa hyökkäysaloite oli heilä
-Johtamisongelma: vaikka lahjakkaita johtajia nousi paikallistasolla, ei kukaan ollut Mannerheimin veroinen johtaja
-Turhautuminen johti punaiseen terroriin
-Venäläisiä ei ollut tarpeeksi

Valkoiset
-Rauhallinen venäläisten aseistariisunta 28.-31.1. Etelä-Pohjanmaalla
-Vapaa liikkumisoikeus, asunto ja palkanmaksu venäläisupseereille Mannerheimilta kiitokseksi tuesta
-Aloite siirtyi valkoisille maaliskuussa
-Myös valkoisissa oli kouluttamattomia vapaaehtoisia
Heikko sotamotivaatio pientilallisilla Pohjois- ja Keski-Suomessa

-16.3.-6.4.1918 käyty taistelu Tampereen hallinnasta oli valkoisten merkittävin sotaliike
-Kiivas yhteenotto


TERRORI
-Terrori oli valkoista tai punaista, poliittista väkivaltaa, joka oli sodalle luonteenomaista
-Lentävät osastot tiedustelu- ja iskujoukot, jotka toimivat itsenäisesti sodanjohdon alaisuudessa olivat terrorin keskeisiä toteuttajia
-1400-1650 siviiliä surmasivat punaiset
-Kymmenen pappia murhattiin, koska vasemmistolaiseen kuuluu kirkon vastustaminen. Terrori ei kuitenkaan kohdistunut erityisesti evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan
-Terrorikeskuksissa Toijalan ja Kymeenlaakson seudulla
-Tukijoita ja kapinoitsijoita tuhosivat valkoiset
-2500-3000 henkeä surmattiin kahtena viikkona keväällä 1918
-Mikä osa oli taisteluiden jälkeen teloitettuja ja mikä osa taisteluissa menehtyneitä punakaartilaisia 
-200 punaista naista teloitettiin
-Keskimäärin 20-vuotiaat naiset ammuttiin Lahdessa
-Seikkailunhalu, luokkaviha, aate tai palkka oli punakaarteihin liittyvien naissotilaiden motiici
-terrori pelottava ja tehokas ase

PÄÄTÖS
-8.4. Kansanvaltuuskunta siirtyi Viipuriin ja 25.4.1918 Pietariin, koska suomalais-saksalaiset saivat luotua painetta
-2.5.1918 Helsinkiin Pohjanmaalta palasi Vaasan senaatti

SEURAUKSET

-Loppuun asti 1918 Suomess jatkuivat akuutit vaikutukset, vaikka 15.5.1918 sota päättyi
-Bolsevikit tukivat Venäjällä toimivia vallankumouksia kommunisteja, jotka edustivat jyrkkää vasemmistoa. Sosiaalidemokraatit pyrkivät yhteistyöhön myös oikeistolaisten kanssa, ja he olivat malitillisia. Jako syntyi 1918 (Työväenliike jakautui siis kommunisteihin ja sosiaalidemokraatteihin)
-Keisarillinen Saksa, tynkäeduskunta ilman SDP:tä, J. K. Paasikiven porvarisenaatti ja P. E. Svinhufvud (valtionjohtaja) pitivät Suomessa valtaa
-Maamme itsenäisyys supistui ja Suomi sitoutui Saksaan merenkulku-, kauppa ja rauhansopimuksilla, jotka kirjoitettiin 7.3.1918 senaatissa
-Suomi oli Saksan alusmaa 1918 kesällä ulkopoliittisesti
-Uusi sota syntyi Venäjän ja Saksan välille
-Kuoleman ja elämän päättivät Euroopassa kuninkaat, tsaarit ja keisarit I MS alussa
-Sisäinen uusjako syntyi myös oikeistossa, koska mullistus Saksassa
-Neuvosto-Venäjälle karkoitettiin perheineen 10 000 punakaartilaista sodan loppuvaiheessa
-Tampereella, Riihimäellä, Tammisaaressa, Viipurissa, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Suomenlinnassa olivat suurimmat vankileirit
-600-700 vankia kuoli vankileireillä 5/1918
-70 000 suomalaista tuomittiin valtiorikoksesta
-seuraavat vuodet olivat väkivaltaisia
-Yhteensä 36 640 uhria kuoli sodassa, ja sisällissota oli maan huomattavin katastrofi
-Kostohenki, viha ja katkeruus lisääntyi, ja kansan kahtiajako jatkui
-Kompromisseja kuitenkin syntyi Saksan hävitessä


FIKTIOSSA

 -Hurskas kurjuus, Frans Emil Sillanpään 1919 kirjiottama romaani oli sisällissotaa käsittelevä arvostettu ensimmäinen teos
-Sivujuonena sota on ollut elokuvissa
-Pohjantähti-trilogia (1960-1970), Edvin Laineen elokuva
-Tulipää (1980), Mommilan veriteot (1973) ja Luottamus (1976) ovat kuvauksia elämäkerroista ja dokumentaristisia
-Elokuvissa aihetta on käsitelty usein 1990-luvulta lähtien
-Taistelu Näsilinnasta 1918, Claes Olssonin elokuva 2012
-Aihetta on käsitelty myös sarjakuvissa: Punainen ratsumies 2007, Rauha ja sota 2008 ja Korkeajännitys -teokset